Wednesday, September 4, 2013

PHONE MUCH?

Kuten moni muukin, myös minä luin Eevan loistavan kirjotuksen älyttömistä älypuhelimista.

MINÄ OLEN PUHELINADDIKTI.
  • Herätessäni yöllä vilkaisen puhelinta.
  • Illalla viimeiseksi selailen Instagramia tai Facebookkia.
  • Uppouduin kerran niin pahasti Instagramiin ratikkapysäkillä, että kävelin ratikkaan sisään sen enempiä ajattelematta. Istuin siinä puhelintani tuijottaen sulkien koko maailman ympäriltäni, ja havahduin vasta siihen kun tarkastaja koputti olkapäätäni. Muuten hyvä, mutta minä joka en koskaan kulje liputta olin unohtanut ostaa lipun. Sain sakot. Ansaitusti.
  • Ihmiset huomauttaa jatkuvasti minun näpräävän puhelinta.
  • Puhelimessani on useampi tuhat kuvaa.
  • Tarkistan kaiken puhelimesta, tyyliin "Oota mä googletan."
  • Akkuni loppuu 3 kertaa päivässä. (Tästä syytän iPhone vitosta joka on huonoin koskaan omistamani puhelin. Sori. Ei kannattanut ostaa.
  • Käännän päätäni pimessä heti, kun puhelimeen syttyy valo.
Eeva kertoi tekstissään, että ovat poikaystävän kanssa sopineet puhelimen jättämisestä eteiseen, jolloin sitä saa käyttää kotona vain kun se soi tai tulee viesti. Toimiiko tämä meillä? Minua ainakin ärsyttää kaikki puhelimeen liittyvät äänetkin usein. Mulla tuntuu muutenkin puhelin piippaavan 30min välein kuitenkin, joten pitäisikö se pitää äänettömällä sitten ja käydä välillä vaan vilkasemassa? Missä vaiheessa päivää on ok päivittää Instagramia? Se on kuitenkin mielestäni kiva aplikaatio. Pitäisikö ottaa vanhanaikainen herätyskello käyttöön, ettei pitäisi puhelinta edes yöpöydällä? Miten saisin Jukan etääntymään puhelimestaan? Sekin on melkosen koukussa.



Otetaanko addiktit yhteinen haaste? Ensi viikolla jätetään puhelimet sinne eteiseen ja vierottaudutaan vähän. Keskitytään kotona kotiin ja perheeseen, eikä näperöidä puhelinta. Ollaan hyviä partnereita. Puhelimessa saa puhua, mutta ei järjettömiä määriä. Ei oteta puhelinta sänkyyn, saatika vessaan mukaan. (Juu teen myös niin, koska en ole koskaan osannut lukea lehteä vessassa.) 

Kirjoitellaan tänne postaukseen kuulumisia ja tsempataan toisiamme. Tämähän ei siis ole minulle helppo haaste nimittäin. Addiktit, avautukaa.


WHO'S WITH ME?

12 comments :

  1. Mä oon niin mukana! Aamulla ennen kun silmät kunnolla auki saa, on puhelin jo kädessä - onhan se katsottava, mitä Facessa, Instassa, blogeissa sun muualla on yön aikana tapahtunut... Täytyy laittaa haaste eteenpäin omassakin blogissa :)

    ReplyDelete
  2. Sithän on se the ultimate smart phone addicts dinner challenge! :D Et kaikki luuriaddiktit menee syömään ja puhelimet laitetaan pöytää vasten, se joka ekana tsekkaa phonee maksaa ruuat!

    ReplyDelete
  3. Mä oon tehnyt niin, että suljen illalla puhelimesta netin. Jolloin kaiken maailman päivitykset ei tule yöllä puhelimeen ja puhelin ei vilku jokaisessa sateenkaarenvärissä. Yöllä mulla on puhelin aina äänettömällä (ei edes värise). Herätyskellona se toimii niinä aamuina kun poikaystävä ei herätä... Oon yrittänyt tietoisesti vähentää puhelin näpräämistä, varsinkin kun on seuraa läsnä. :D

    ReplyDelete
  4. ÄRSYTTÄVÄÄ! Ja niin mukana :D Olen just se joka menee nukkumaan vähän liian myöhään ja kattoo ihan vähän vaan Instagrammia tai Pinterestiä ja sitten tuntia myöhemmin havahtuu siihen, että oho, viistuntii ja kello soi ja vielä jos pari googlausta...

    MESSISSÄ! Täytyy varmaan ihan kirjoittaa omaan blogiinkin tästä :D

    ReplyDelete
  5. Me lähdetään huomenna hääpäivämatkalle sunnuntaihin saakka. Meinasin haastaa itseni, ja pysytellä pois netistä ja sosiaalisesta mediasta tuon ajan. Ja puhelinkin on tarkotus hiljentää. Ja keskittyä edes pari päivää ihan täysillä vaan meihin kahteen. En tiedä miten onnistuu, kovan luokan addikti kun olen itsekin.

    ReplyDelete
  6. Muistakaa murut, että mikään siellä puhelimessa oleva juttu ei ole niin tärkeää etteikö se voisi odottaa. Laskekaa luuri eteisen pöydälle ja nauttikaa kumppaninne seurasta, jättäkää se laukkuun lounaalla ystävänne kanssa, tärkeiden ihmisten seura on parempaa kuin puolitutun päivitys jäätelöannoksestaan. Tsemppiä!

    ReplyDelete
  7. Oon aina aatellu että en oo minkään sortin puhelin addikti mut mun on kyllä nyt pakko myöntää et kai mustakin on semmonen tullut... Aina kun tulee tylsää alan räplätä puhelinta, mun maailman kirjat menee sekasin jos satun unohtamaan kännykän päiväks kotiin koululle lähtiessä (tosiaan näin ei käy kun ehkä 1x vuodessa koska yleensä mulla on aina kapula kädessä...jopa siellä vessassa.) Että niin tulipahan nytten koko maailmalle myönnettyy että, kyllä olen puhelin addikti & aion ehottomasti ottaa ton haasteen vastaan! :-D

    ReplyDelete
  8. Kesällä, kahta päivää vajaa kaksi viikkoa ilman puhelinta. Alkuun luulin, että loppu tulee, mulla oli tylsää, mutta loppureissusta en edes muistanut koko puhelinta - siellä se oli jossain kassin pohjalla ja onneks kulkeutui kotiinkin. Niin, puhelin oli siis mukana, ilman virtaa, olimme ulkosaaristossa, jossa puhelinta ei latailla. Ei silti, vaikka se oli kokemuksena kiva ja avartava, kyllä mä vieläkin tykkään puhelimesta. Pitäisi hankkia uusi, mutta en taida uskaltaa iphoneen juuri tämän akun olemattoman keston vuoksi, vaikka Applea muuten suosin ja tykkään käyttää, mutta mikä ihme sitten? Liikaa valinnanvaraa ja sillon mä yleensä aina valitsen väärin.

    ReplyDelete
  9. Heh, itsellänihän on vielä ikivanha Nokian perusluuri käytössä :D Puhelin on siis käytössä vain viesteihin ja puheluihin, ehkä joku päivä minäkin osaan kaivata nuita himputan älypuhelimia ja tulen sellaisen hommanneeksi.

    ReplyDelete
  10. Mä en valitettavasti edes haaveile liittyväni tähän haasteeseen, mutta halusin tulla jakamaan tuskan iphone vitosen akun kestosta. Oon kuvitellut että mulla on joku maanantaikappale tai että oon sit vaan niin mahottoman paljon enemmän netissä kun muut, kun se akku tosiaan tarvii ladata yleensä 3 kertaa vuorokaudessa. En ikuna olis ostanut iPhonea jos olisin tämän tiennyt, on kyllä ottanut päähän ja rankasti! Ja joo, oishan toi puhelmesta vieroittautuminen ratkaisu tähän ongelmaan, mutta toivon että keksin siihen jonkun muun ratkaisun. :D

    ReplyDelete
  11. Hui, pelottavaa/ kamalaa miten olet koukussa. Mun täytyy sanoa, että ärsyynnyn ihmisistä, jotka ovat älypuhelinkoukussa. Itse kun he eivät huomaa levotona käytöstään, joka vaikuttaa ympärilläoleviin ihmisiin. Itse en omista älypuhelinta, enkä kestäisi sitä että se piippailisi jatkuvasti.

    Lisäksi jatkuva puhelimen kanssa näpräily lisää säteilyn määrää ympäristössä, jonka en usko olevan kenellekään hyväksi. Lisäksi kuluu paljon luonnonvaroja turhasta energian käytöstä.

    Yritä ajatella, että miten hyvin tulit toimiin ilmankin älypuhelimia. Ei kai sillä ole väliä, vaikka et tarkistaisikaan asiaa Googlestsa- ethän tehnyt sitä 10- vuottakaan sitten? Kroppasi ei ole ilmeisen tasapainossa, kun tarvitset jatkuvasti jotain "mielihyväboostausta" puhelimen kautta- voisitko keksiä jotain muuta tekemistä (puhelin on kuitenkin aika stressaava väline ja stressi itsessään lisää stressiä). Mitä menetät, jos et jatkuvasti vilkuile Facea, Instaa...? Et luultavasti mitään ja varmasti huomaat sen, kun olet erossa puhelimestasi hetken aikaa. Varmasti myös ystäväsi arvostavat elettäsi enemmän kuin huomaatkaan.

    Tsemppiä Peppi :)

    ReplyDelete
  12. Ah joo, tuttu tilanne. On naurettavaa huomata, että samalla kun on avaamassa konetta tsekatakseen nyt sen PAKOLLISEN facebookin, menee siinä odotusajalla (hurjat puol minsaa) puhelimella faceen? What's up with that? Haluisin ihan tositosi kovasti kans eroon tosta puhelimen räpläämisestä, koska se on ihan vammasta puuhaa, mutta jotenkin sitä on auttamattoman koukussa siihen. Mutta ainakin kai asian ja ONGELMAN tiedostaminen on osa sitä eroon oppimista...

    ReplyDelete

Please leave a message. :)

UA-40678595-1