KUULUMISIA JA AURINKOA!

Terkut täältä Kruununhaasta. Olen maannut sängyssä viimeisen viikon aivan luolamiehen näköisenä, koska sain Jukalta ihan kamalan syysflunssa/keuhkohässäkän ja jouduin pakkolepoon. Olin ennen se tyyppi joka pystyi helposti nukkumaan johonkin kahteen asti ja oikeasti vain lepäämään, mutta nykyään se tuntuu mulle ihan mahdottomalta. Onkin seinät kaatuillut jo mukavasti niskaan täällä ollessa, olisi nimittäin niin paljon intoa tehdä kaikkea muuta, mutta energiaa ei sitten pätkääkään. Toisaalta on tehnyt hyvää vain kuunnella radiota, sillä haluan tutustua meidän juontajiin ja ohjelmiin myös tältä puolelta.

Arvatkaa, meidän pienestä koiravauvasta on tullut jo aikamoisen iso neiti. Lunan paina on jotain 20kg:n luokkaa ja luonnetta olisi vaikka muille jakaa. Se on maailman kovapäisin tyyppi, mutta samalla äidin vauva joka pussailee paljon. Jukka ja Luna on erottamattomat, niitä on ihana seurailla. Mä vietin Lunan kanssa kotona melkein kuukauden, joten on tehnyt hyvää olla vähän erossakin. ;) Meillä alkaa pentukoulutus huomenna ja halleluja, Lunalla on alkanut tippua vauvahampaat pois. Josko tilalle saisi 
jotain vähemmän terävää... Teidän pitäisi nähdä tämäkin hetki kun hän hyppäsi juuri sänkyyn (Jukan "Luna ei koskaan tule sit sänkyyn"-teoria romuttui siinä vaiheessa, kun hän itse otti Lunan viereensä nukkumaan...) ja tuli tohon viereen istumaan kumartuen syömään mun tietokonetta. Komensin pois ja sanoin, että ei syö tietokonetta niin hän kurottautui pussailemaan mua oikein riemukkaasti. Käsittämätön tyyppi... Myös mun Instagramista voi ehkä päätellä miten meidän elämä pyöriikään ton uuden tulokkaan ympärillä...

Mitenkäs sitten tää pimeys? Musta tuntuu, että tää vaan yllättää ihmisen joka vuosi uudestaan. Facebook on täynnä valituksia kuinka pimeetä onkaan ja kuinka voimat alkaa olla loppu. En tiedä johtuuko se itselläni siitä, että pidin loman tänä vuonna vasta elo-syyskuussa, mutta mua ei ole vielä tämä pimeys lannistanut laisinkaan. Kyllähän sitä tietenkin aurinkoa kaipaa kovinkin ja olisi ihanaa päästä johonkin aurinkoon vaikkapa viikoksi. Sitä ei nyt kuitenkaan tule tapahtumaan, joten kirkasvalokuulokkeet ja D-vitamiini auttakoot minua jaksamaan tämän pimeimmän kauden läpi. Sitäpaitsi onhan se nyt ihanaa sytytellä kynttilöitä ja fiilistellä kotona villasukat jalassa iltaisin. Siinä on ihan oma tunnelmansa.

Monet on kysyneet uudesta työstäni, työtehtävistäni ja miten siihen päädyin. Haluan nyt ensin saada sen kunnolla käyntiin, mutta jossain vaiheessa voisin avata sitäkin asiaa hieman. Kiitos kaikille paljon tsemppaavista kommenteista. Luonnollisesti valinta tuollaiseen positioon aiheuttaa paljon keskustelua ja kritiikkiäkin, joten oli kiva lueskella teidän kannustavia kommentteja. Ensimmäinen kuukausi on tuntunut todella mukavalta ja mennyt myös todella nopeasti. Blogin jatkoa on myös kyselty ja se tulee jatkumaan normaalisti omalla painollaan. Omalta osaltani yksi More To Loven loppumiseen vaikuttanut syy oli se, etten halunnut enää "blogata työkseni" ja olla koko ajan miettimässä mistä tulee rahaa, kuinka usein täytyy postata että lukijat säilyy ja mitä pitää kirjoittaa, joten siitä linjasta pidän kiinni myös tämän blogin puolella. Välillä tekee mieli postailla päivittäin ja välillä sitten tulee pidempiä taukoja, kun elämässä muut asiat ajaa blogin ohi. Viime viikonloppuna jätin bloggajien Ruotsin reissun väliin ja vietin aikaa vaarini luona Lappeenrannassa, joka sai sairaskohtauksen. Luonnolliset tällaiset asiat ajaa kaiken muun ohi ja menevät prioriteettilistan ykköseksi. 

Laitan tähän postaukseen piristykseksi kuvia Portugalista, jotka nekin ovat jääneet julkaisematta. Reissu teki niin hyvää ja oli kaikinpuolin aivan mieletön. Laskin yksi päivä matkustaneeni viime vuonna yli 20 kertaa, joten lentokoneessa istumista ei ole hirveästi ikävä, mutta olen kyllä tosiaan jo mielessäni miettinyt minne haluaisin seuraavaksi matkustaa. Afrikka on unelmakohteista numero 1 ja varmasti joskus sinne menenkin, mutta nyt kiinnostaisi West Coast Jenkeissä, Singapore + joku island hopping ja sitten ehdottomasti Karibia. Meidän oli tarkoitus jo vuoden alussa mennä Miamin sijasta Barbadokselle, mutta jäätiinkin sitten vain Floridaan. Jostain syystä olen luonut itselleni matkapakkomielteen Barbadoksesta, joten sinne tulen varmasti jo lähiaikoina suuntaamaan. Mukaan matkaan haluaisin Jukan, mutta toivoisin myös, että New Yorkin ystäväni Rachel tulisi mestoille.

Mitä teille kuuluu? Onko teillä jotain erityisiä toiveita mistä postaisin?